6.12.2007
5. päivä - Antigua

Terveisiä Antigualta! Vietimme Suomen itsenäisyyspäivän upealla rannalla, jossa hiekka oli valkoista ja meren aallot löivät rantaan. Suomen kunniaksi kajautimme Maamme-laulun, tosin ilmeisesti aika hiljaa, koska emme saaneet juurikaan huomiota

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kuinka saisin rikki kookospähkinän

 

Saavuimme Antiguaan St. Johnsin satamaan aamulla yhdeksän maissa. Laivaa oli vastaanottamassa toinen saman firman laiva sekä peltirumpubändi. Harva musiikki kuulostaa niin karibialaiselta kuin tämä kilkutus.

 

 

 

Vietimme puolet päivästä kauniilla valkohiekkaisella rannalla palmun varjossa loikoillen ja välillä meressä uiden. Jos aiemmin reissu ei ole tuntunut lomalta, niin nyt ainakin. Rannalla oli mies myymässä kookosta ja ostimmekin sellaisen: ensin kookosvesi (mitä lie suomeksi, coconut waterista puhuivat) juotiin ja sen jälkeen hedelmäliha syötiin. Jos en olisi tiennyt mitä syön, niin en olisi arvannutkaan. Niin kaukana kaupan kookostuotteet ovat tästä tuoreesta tavarasta. Mielenkiintoinen kokemus! Sama mies myi myös aloe vera –kasvia, jota tunnuttiin käyttävän ihan kaikkeen mahdolliseen. Englantilainen tuttavapariskuntamme tuota ostikin ja kehui sitä kovin hyväksi aurinkorasvan korvikkeeksi.

 

 

Lisää tuttuja sävelmiä

 

Iltaohjelmaan kuului jo tutuksi tulleen kaavan mukaan show ja illallinen. Show koostui tällä kertaa tutuista leffasävelmistä ja oli ihan viihdyttävä. Ennen illallista kävimme vielä ihmettelemässä tietokilpailua. Muuten meni ihan hyvin, mutta ensinnäkään ei kuultu oikein mitään, kun istuimme Kasinon oven vieressä ja jotkut ryökäleet tuntuivat vain voittavan koko ajan. Toisekseen kysymykset olivat välillä hyvin jenkkipainotteisia, joten se siitä. Tosin sitkeästi vastasin ihan kaikkiin kysymyksiin, mutta paperiamme tarkastaneella toisella joukkueella oli hymy aika herkässä…

 

 

Illalla söimme jälleen englantilaisen pariskunnan Sallyn ja Royn sekä häämatkalla olevan jenkkipariskunnan (joiden nimet ovat menneet ohi korkealta ja kovaa) kanssa. Tarjoilijamme intialainen Bruno piti jälleen meistä hyvää huolta ja näytti hienon haarukkatempun. Sally juhli syntymäpäiviään ja sai siitä hyvästä kakun. Jostain oudosta syystä lautaselle oli kirjoitettu Hyvää syntymäpäivää Phyllis. Mielenkiintoiseksi homman tekee se, että Sallyn äidin nimi on Phyllis. Hämärää.

 

 

Illalla hytissä meitä odotti tämä sympaattinen otus (tosin ilman aurinkolaseja, mutta silti...):