4. päivä - iltapäivällä St. Maarten

Auringonnousu

Aurinkolomilla aamut ovat parhaimpia: auringonnousut ovat kauniita ja on mielenkiintoista katsoa, miten pilvet usein haihtuvat tosi nopeasti auringonnousun jälkeen. Niin kävi tänä aamunakin. Katselimme punaista taivaanrantaa omalta parvekkeelta (luksusta!) ja hämmästelimme, miten paljon suolaa voi myrsky ja tuuli mereltä parvekkeelle tuoda.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Aamupalalla kokeneet risteilykonkarit kertoivat, että ensimmäisen päivän myrsky on todella harvinaista ja normaalisti laiva vain lipuu eteenpäin. Yritimme äsken oleilla kannella, mutta tuuli oli edelleenkin niin kova, että esim. lukemisesta ei tullut mitään. Toivottavasti tuuli vielä tyyntyy, että loikoilusta pääsee nauttimaan tosissaan.

Sateenkaaren väriset sormet

Risteilyohjelmasta löytyy kaikkea mahdollista ja joka päivä näyttää olevan myös yksi taidejuttu. Aiemmin oli jo skräppisessio ja tänään monikymmenpäinen joukkio pääsi takaisin lastentarhaan öljyväriliiduilla värittämään. Monet moittivat hommaa sottaisaksi, mutta minä nautin kun pääsin värittämään ja sotkemaan. Hauska väriterapiasessio! Kuvittelin tekeväni kovasti käsitöitäkin täällä. Neuloinkin jo ihan kolme kerrosta, mutta oletteko kokeilleet neuloa paikassa, jossa tuulee niin että tukka lähtee? Minä kokeilin, ei kannata. Ehkä sitten kotona. J

 

St. Maarten

 

Saavuimme St. Maarteniin Philipsburgin kapungin satamaan puolisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä eli noin 15.30. Hyppäsimme heti laivasta pois ja ajoimme vesibussilla lyhyen matkan keskustaan. Keskustassa kierreltiin ja hämmästeltiin, miten joku paikka voikin elää pelkällä turismilla. Jokainen kauppa oli turisteille suunnattu ja pelkästään jalokivikauppoja oli kymmeniä. Vaikka päivittäin turisteja saarella onkin hihasta heitettynä 10 000 – 15 000 (paikallisen mukaan 4-8 laivaa päivässä, jokaisessa luokkaa 3000 ihmistä), niin silti täytyy hämmästellä, miten kaikki kaupat tulevat toimeen.

 

 

Pääkaupunki Philipsburgin katua, vieri vieressä jalokiviliikkeitä, kelloliikkeitä ja paikallisia käsitöitä.

 

 

Matkaa on vähän joka suuntaan jonkin verran tai enemmänkin.

 

Pääsin myös kastamaan varpaat lämpimään mereen, ihanaa! Harmillisesti emme kuitenkaan ehtineet tutustua St. Maarteniin enempää, emmekä käyneet saaren ranskalaisella puolella. Nyt saaresta jäi hyvin suppea kuva eikä tämän kokemuksen perusteella tunnu olevan mitään syytä palata takaisin. Auringonlasku oli kuitenkin kaunis ja ihmiset ystävällisiä.

 

Kävelimme takaisin laivalle ja sen jälkeen menimme polskimaan viileään uima-altaaseen ja kiehuvaan porealtaaseen. Eipä tarvinnut unta odotella.